Prototyp Köln
26.11.–5.12. Iso Roba 4–6
auki arkisin 12–20, la 10 –18, su 12 –18.

Prototyp Köln on nuorten muotoilijoiden ja parin konkarin suunnittelemien prototyyppien myyntinäyttely. Se avaa näkemyksiä ja ajatuksia tulevasta muotoilusta. Esillä on uniikkeja valaisimia, tuoleja, pöytiä ja paljon muuta.

Lisätietoja osoitteesta prototypätkoln.fi ja Face­bookissa. Katso myös mainokset ja julisteet.

Tiedustelut ja haastettelut: Jari Saariaho, p. 040 589 0636.

Lehdistömateriaali

Klaus Aalto: Take out, 2005.

TakeOut-sarjan pienin lipasto, jossa on kolme salkkua. Salkut muovia, runko maalattua MDF-levyä jalat metallia.

Lipaston laatikot ovat salkkuja, jotka voi ottaa mukaan matkalle, puistoon tai mummolaan tilanteenmukaisella varustuksella.

Martina Carpelan & Hong Ngo: Living frame, 2006.

Pieni hylly.

Martina Carpelan & Hong Ngo: Living frame, 2006.

Pieni hylly.

Pinja Drufva: Raja, 2008.

Tilanjakaja, mitat: 900 mm × 1600 mm × 120 mm.

Raja on valmistettu koivusta, teräsputkesta ja teollisesta ripsinauhasta. Koivuista kehää kiertää 20 mm paksuinen ripsinauha.

Kun kaksi pintakuviointia osuu kohdakkain, syntyy kolmas: moiré. Tilanjakajana se ei sulje näkyvyyttä täysin, vaan toimii yhtä lailla objektina ja katseenvangitsijana.

Kuva: © Chikako Harada.

Tuomas Ervamaa: Monitori, 2010.

Taide-, tuijottelu ja tarjoiluesine. Mitat noin 18 cm × 18 cm, korkeus noin 7 cm.

Vapaasti puhallettu lasi, pohja hiottu. Puhaltanut J. Valkonen Nuutajärvellä 2010.

Kuva: © Tuomas Ervamaa.

Maarit Eskola: Net, 2003.

Net on matala, lounge -tyyppinen kaluste. 4 mm teräslanka.

Maarit Eskola: Taite, 2003.

Taite on tutkielma kasaan taitettavan pöydän mekanismista. Maalattu 12 mm vanerilevy.

Työssä on pyritty oivallukseen tukevasta, mutta säilytystä ja kuljetusta varten kasattavissa olevasta rakenteesta.

Wilhelmiina Kosonen: BBKING, 2009.

BBKING on puurunkoinen lepotuoli, jossa on tuohesta punottu ”istuinpussi”.

Puu, tuohi.

Pekka Harni: BWH.

Pieni metallinen apupöytä/sohvapöytä/yöpöytä. Halkaisija 45 cm. Pöytätaso sinkittyä reikäpeltiä, jalkaosat sinkittyä 8 mm pyöreää terästankoa, sarjaosa alumiinivalua, alumiinitassut kumijaloilla.

Sebastian Jansson: Folded.

Kattovalaisin.

Teemu Karhunen: Maja, 2007.

Korkeapainelaminaatilla pinnoitettua poppelirimalevyä, huonekaluputkea, verhoilu koivuvaria, vaahtomuovia ja nahkaa.

Idea tuoleihin lähti käpylehmästä; siitä tikkumaiset jalat. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota istumisen ergonomiaan ja järkevään valmistettavuuteen.

Helga Lahtinen & Anna Salonen: Blind me, 2003.

15 × 15 cm valkoinen kaakeli sisätiloihin. Kaakelin pinnassa pistekirjoitusta.

Kaakeleissa on käytetty kioskiromaanitekstiä, joka on ilmiönä mielenkiintoinen; Harlekiini-kirjojen suosio kertoo uskollisesta lukijakunnasta, vaikka harva tohtii myöntää kuuluvansa kyseisen kirjallisuuden kuluttajiin. Blind Me -kaakeli samanaikaisesti sekä paljastaa että piilottaa ”salatun” viestin. Pistekirjoituksen avulla sisällöllisesti kaksiulotteinen, lattea teksti muuttuu kauniiksi kolmiulotteiseksi pinnaksi. Blind me -kaakelin sisältö aukeaa käyttäjälle erilaisena näkö- ja tuntoaistin välityksellä.

Viivi Laine: Kelkka-baarituoli, 2004.

Laippajalkainen baarituoli. Istuin: muotopuristettu vaneri, parkkinahka, tikkaus. Runko: metalli, maali.

Yksinkertaisen ajaton pyörivä baarituoli, jonka satulamainen istuinosa kannustaa ryhdikkääseen istumiseen.

Kuva: © Chikako Harada.

Mikko Mikkilä: Arno, 2010.

Istuin on jykevä, hieman humoristisellaa otteella muotoiltu lepotuoli. Istuin kestää kovaa käyttöä ja pienet kolhut ja naarmut tuovat siihen lisää luonnetta.

Oregon-mänty, kalusteputki.

Pyrin suunnittelemaan nojatuolin, niin että käytettävissä olevan puun dimensioita jäisi mahdollisimman paljon jäljelle.

Sebastian Oroza: Kono 2010.

Lasi materiaalina pitää sisällään monia asioita joita me ihmiset pidämme usein tärkeinä. Esimerkiksi sen historia. Lasi antaa usein kaikkein teollisimmallekin tuotteelle tarinan. Lasin ja puun rooli suomalaisille muotoilulle on kiistattoman tärkeä. Tässä työssä olen pyrkinyt selvittämään jotain tuosta historiasta, nauraen sille ja kunnioittaen sitä.

Sebastian Oroza: Kono 2010.

Lasi materiaalina pitää sisällään monia asioita joita me ihmiset pidämme usein tärkeinä. Esimerkiksi sen historia. Lasi antaa usein kaikkein teollisimmallekin tuotteelle tarinan. Lasin ja puun rooli suomalaisille muotoilulle on kiistattoman tärkeä. Tässä työssä olen pyrkinyt selvittämään jotain tuosta historiasta, nauraen sille ja kunnioittaen sitä.

Mikko Paakkanen: Mummola, 2003.

Divaani. Veistoksen ja käyttöesineen tukielmia.

Maija Puoskari: Frozen, 2006.

Posliininen tarjoiluvati.

Frozen on lumenvalkoinen tarjoiluvati. Vadin pinta on kuin tuulen ajattama lumi.

Maija Puoskari: Pillow, 2007.

Posliininen tarjoiluvati. Lasitettu.

Hotellissa tervetuliaismakeinen tarjoillaan usein tyynyltä. Tämä johdatti minut suunnittelemaan Pillow-vadin.

Tarjoiluvati on suunniteltu Helsinki Hotel-projektiin Milanon huonekalumessuille 2007.

Päivi Raivio & Veera Kulju: Mereltä, 2008.

Vanhat nahkatakit löysivät uuden käyttötarkoituksen käsin tehtynä uniikkipeitteenä. Nahan kääntöpuoli on maalattu mustaksi yhtenäisyyden luomiseksi.

Haluamme osallistua materian kiertokulkuun kommentoimalla siihen liittyviä ominaisuuksia ja arvoja oman tekemisemme kautta. Tärkeintä on herättää ajatus.

Kuva: © Aki-Pekka Sinikoski.

Jenni Roininen: JRTT, 2010.

Tuoli on puuliitosminimalismia ja kestävyyttä, sekä kokopuun kaareutumisominaisuuksia tutkiva prototyyppi. Erityistä siinä on, että se on suunniteltu kestämään ulkokäytössä. Nämä näyttelyn kappaleet on valmistanut puuseppämestari Rudi Mertz Fiskarssissa.

Tuolit ovat saarnea ja pintakäsittelynä on ekologinen saippuakäsittely.

Matti Syrjälä: Sektori, 2009.

Sektori on vapasti tilaan sijoitettava valaisin. Sitä voi käyttää monella tavalla: se voidaan sijoittaa antamaan suoraa kohdevaloa tai epäsuoraa valoa seinän kautta.

Valettu betoni. Jokainen valaisin on erilainen.

Materiaalitutkielma betonista ja valosta.

Jussi Takkinen: Osio.

Seinäkello ilman painettua grafiikkaa. 1 mm konepahvi, kellokoneisto.

Satoshi Yoshida: Risti, 2009.

Risti on pinottava puoli, joka koostuu täysipuisesta konstruktiosta ja vanerisesta istuinosasta. Puinen ristinmuotoinen rakenne on kestävä mutta kuluttaa vähän materiaalia. Lisäksi se luo mielikuvan metallisesta pinoutuvasta tuolista antaen tuolille herkän ja kevyen luonteen.

Massiivikoivu, koivuvaneri.

Satoshi Yoshida: Trapezoid.

Kevyt, pinoutuva jakkara, jonka inspiraation lähteenä ovat olleet sisäkkäin kasautuvat ostoskärryt.

Yksinkertainen muoto mahdollistaa jakkaroiden yhdistelyn monella tapaa.

Prototyp Köln -tunnus.

Tunnus rakentuu prototyyppikirjaimista.

Prototyp Köln -tiedote 18.11.

Prototyp Köln tuo prototyypit esille Helsingin Punavuoreen.

Prototyp Köln avaa 26.11. –5.12.2010 väliseksi ajaksi pop up -gallerian Helsingin Isolle Roobertinkadulle. Näyttelyssä on mukana lähes 40 suunnittelijaa: muun muassa sisustusarkkitehtejä, kalustesuunnittelijoita, arkkitehtejä ja muotoilun opiskelijoita…

Näyttelyn osallistujat

Elina Aalto
Klaus Aalto
Martina Carpelan
Pinja Drufva
Tuomas Ervamaa
Maarit Eskola
Pentti Hakala
Pekka Harni
Simo Heikkilä
Hye Jin Ahn
Sanna Silvia Ijäs
Sebastian Jansson
Teemu Karhunen
Wilhelmiina Kosonen
Veera Kulju
Helga Lahtinen
Viivi Laine
Jouni Leino
Matti Mikkilä
Ngo Hong
Hilja Nikkanen
Sebastian Oroza
Mikko Paakkanen
Jitan V. Patel
Maija Puoskari
Päivi Raivio
Timo Ripatti
Jenni Roininen
Anna Salonen
Matti Syrjälä
Jussi Takkinen
Terhi Tuominen
Esa Vesmanen
Maija Viikilä
Woojin Chung ja
Yoshida Satoshi.